Nyt on myönnettävä ettei kankkulihakseni ole koskaan olleet yhtä arat kuin tänään...liikkuminen on vaikeaa! Ja tästä on kiittäminen eilistä reippailua. Sain itseni vihdoin ja viimein patikoimaan ylös Stoltzekleivenin, huh! Ja mikäs ihme se Stoltzekleiven sitten on, se on 800 portaan nousu ylös Sandviksfjelletille. Reitti on erittäin suosittu kuntoilijoiden keskuudessa ja loppukesästä jäsrjestetään kilpailu Stoltzekleiven opp. Siinä kilpaillaan siis nopeudessa. Ennätysaika on Jon Tveitillä 8 min 13 sek. Vertailukohtana mainittakoon että minun ensikertalaisen aikani oli 25 min.
3 kommenttia:
huh, voin vaan kuvitella miten pahaa tuon kiipeæminen olisi tehnyt!
lontoossa erehdyin ottamaan portaat covent gardenin metroasemalla hissin sijaan. meinasi usko loppua ennen yløs pææsyæ portaiden jatkuessa ja jatkuessa. note to self: ælæ urheile pienessæ krapulassa. ;)
Mihin on kadonnut Bergenin lumet? Vai onko teille lunta tullutkaan...? Sen yhden talven kun kaupungissa vietin niin lunta oli kyllä riittämiin. Aikamoinen kiipeäminen, huh! :)
Täällä on kuukauden verran ollut jo kevät. Vettä vaan sataa lähes päivittäin (tai satunnaisesti räntää), mutta lämpötila on lähellä +5... se on mukavaa se. Sandviksfjelletin laella oli hieman jäistä lunta, eteenkin kulkuväylillä, mutta muuten täällä vietetään Bergenin perus talvea ilman lunta!
Ja tänään kolmantena päivänä kapuamisen jälkeen alkaa lihaksisto olla normaalissa tilassa...
Lähetä kommentti